II

Maan korvessa kulki tiensä kipu, kärsimys kannoillaan Pimeän laakson polkuja pelko piinaten aatostaan Houreineen yön huomaan hukkui, vaipui vainajaa vartomaan Vailla opasta ontuen koruttomaan kuolemaansa Ei sääliä, ei suopeutta, ei lunastajaa lupausten Loisto ristin laskee hautaan lohduttomaan, loputtomaan Epätoivo teki työnsä, syöpyi sisimpään eksyneen Houreet horjumaan sai mielen, alistumaan ankeuteensa Pahaenteisenä pimeys piiritti pelon piinaaman Suotta etsi sokein silmin katseellaan yhä Kristusta Vain suunnaton viha valvoi, vaani vaivaista varjoistaan Ei sääliä, ei suopeutta, rakkautta ristiin naulitun Itke, lapsi Taivaan Isän, Herra on sinut hyljännyt Siunaajasi sinut petti, houreesi sinut häpäisi Ei Kristus kuolemallansa vienyt sinusta syntiä Hän, herrasi, on hengetön, mitätön ja kuollut muisto Ilman isääsi ikeesi liian raskas on raahata Missä onkaan messiaasi kaivatessasi kaitsijaa Varjele ei "vapahtaja" sinua työltä Saatanan Ei sääliä, ei suopeutta, myötämieltä typerälle Liha laupiaan on määrä murheineen maahan polkea Ruhjottuna, ruoskittuna herraansa viimein herjaten Hurmeen vuotaessa hankeen ymmärsi pyhän petoksen